Ihana ja lahjakas Tuomo Prättälä sanoo sen parhaiten: "I applied for the good life". Minäkin jätin anomukseni hyvään elämään tällä viikolla kun päätin ryhtyä seuraamaan polkuani. En ole oikein koskaan tiennyt, mitä haluan elämältäni. En ole erityisemmin halunnut upeaa uraa tai perhettä tai intohimoisesti harrastanut mitään. Elämässäni ei pitkään aikaan ollut juuri muuta sisältöä kuin juhliminen, sillä tunsin olevani elossa oikeastaan vain silloin kun sain alkoholin avulla koettua suuria ilon tunteita tai aiheutettua suurta draamaa.
Pikkuhiljaa olen alkanut oppimaan paremmin kuka oikeastaan olen ja mitä haluan. Samalla elämääni on ilmestynyt ihania asioita: rakkautta, ystäviä, parempaa terveyttä ja jaksamista. Yritän opetella pois vanhoista toimintamalleista, joita toteuttamalla vain jatkan oman surkean olotilani vahvistamista. Välillä palaan vanhoihin tapoihini, mutta siitä ei pidä lannistua. Ainoa suunta on ylöspäin ja uusi korvaa vanhan. Hitaasti mutta varmasti. Kun on kerran päässyt paremman elämän makuun, ei paluuta vanhaan enää ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti